Porvoon kaupungin kotihoidossa on käytetty Onervan viestisovellusta hoitohenkilökunnan sisäiseen viestintään jo 3 vuotta.

Kysyimme Porvoon kotihoidosta miten Onervan käyttö sujuu ja mitä vinkkejä heillä olisi muualle Suomeen viestinnän kehittämiseen?

Miten Porvoon kotihoito käyttää Onervaa työssä? 

”Käytämme Onervaa ainoastaan henkilökunnan sisäiseen viestintään, ei asiakasviestintään. Otimme sen käyttöön, koska halusimme nopean, joustavan ja tietoturvallisen tavan viestiä asiakkaisiin liittyviä työasioita hoitajien välillä.

Tällaista viestintäkanavaa meillä ei ollut aikaisemmin, joten tartuimme tilaisuuteen kun saimme kuulla Onervasta ja meille kerrottiin, että se sopii myös tähän tarkoitukseen. Otimme Onervan ensimmäisinä käyttöön pelkästään henkilökunnan sisäisessä viestinnässä. 

Porvoon kotihoidon alue on jaettu 10 tiimiin, joista jokaiselle on luotu oma asiakastili (=keskusteluryhmä Onervassa). Niiden lisäksi omat tilit on luotu myös resurssipoolille, kotiutustiimille, yöhoitajille sekä Omenamäen palvelutalolle, joka myös kuuluu kotihoidon alaisuuteen. Viimeisimpänä eli 15. tiiminä luotiin kotikuntoutus, joka toimii tiiviissä yhteistyössä kotihoidon kanssa. 

Jokainen tiimi toimii meillä ikään kuin asiakkaana. Kutakin tiimiä koskevat asiat kirjoitetaan aina kyseisen tiimin ryhmään, joten ne on helppo löytää ja on helppo selata taaksepäin vanhojakin viestejä. Jokaisella hoitajalla on oikeus kirjoittaa jokaisen tiimin seinälle ja lukea jokaista tiimiä, koska he saattavat käydä tekemässä vuoroja myös ”vieraissa” tiimeissä.  Hoitajat aloittavat työvuoronsa aina lukemalla oman tiiminsä viestit Onervasta.” 

Mitä hyötyä Onervasta on ollut? 

”Käytämme Onervaa kaikkien sellaisten asioiden viestintään, jotka pitää saada tietoon nopeasti ja laajasti koko hoitajakunnalle.  Tietoturvallisuus on meille tärkeää, erityisesti asiakkaita koskevissa viesteissä, jotka saattavat sisältää henkilötietoja ja diagnooseja. 

Onervalla saadaan nopeasti kiinni suuri osa henkilökunnasta, koska se toimii työpuhelimissa, jotka ovat aina hoitajien mukana kentällä.  Hoitajat pystyvät myös lähettämään tietoa suoraan asiakkaan luota ja arvostamme erityisesti sitä, että Onervalla pystyy lähettämään valokuvia. 

Onervasta saatua tietoa käyttävät hyväkseen myös esimiehet ja työnjakajat. ”

Vinkkejä miten sisäinen viestintä saadaan vietyä tehokkaasti osaksi hoitajien työtä ja arkipäivää

”Alussa hoitajat olivat tottuneet ”reissuvihkoihin” ja kirjoittamaan seinätauluille, joten siirtyminen sähköiseen viestintään oli suuri muutos.

Siitä piti muistuttaa useasti ja valvoa. Meille oli tärkeää saada kuukausitilastoja, jotta pystyimme seuraamaan kehitystä.

Pikkuhiljaa hoitajat alkoivat nähdä Onervan hyödyn ja tällä hetkellä se on jo arkipäivää. Viestintä on saatu suoraviivaisemmaksi, turha tuplatyö on jäänyt pois, mikä helpottaa hoitajia.”

Muita mietteitä ja kommentteja

”Alkukankeuden jälkeen Onervasta on tullut Porvoon kotihoidon tärkeä työkalu.

Se helpottaa sisäistä kommunikaatiota eri hoitajien, tiimien ja eri työvuorojen välillä. Luottamukselliset asiat saa välitettyä nopeasti ja tietoturvallisesti. 

Arvostamme myös sitä, että Onervaa kehitetään jatkuvasti. Toivomme, että pian pääsemme itse tulostamaan omat käyttäjätilastomme, jotka auttavat esimiehiä seuraamaan viestinnän tehokkuutta.” 

Iso kiitos pitkäaikaisella asiakkaallemme Porvoon kotihoidolle.

Jos teillä on tarvetta kehittää niin sisäistä kuin ulkoista (omais)viestintää, varaa itselle oma etäesittely lähettämällä sähköpostia info@onervahoiva.fi tai soittamalla 050 326 4989.

Alta videolta näet ajatuksiamme miten tehokas viestintä ja yhteistyö mahdollistetaan kotihoidossa.

Muutaman kerran kunnan tai hoivayrityksen kanssa omaisviestinnästä keskustellessa he ovat sanoneet, että viestintä on hyvällä tolalla.

”Meillä on mahdollisuus lähettää potilas-/asiakastietojärjestelmän kautta viestejä omaisille. Eli kaikki on kunnossa”

Olen esittänyt heti perään tarkentavan kysymyksen: käytättekö tuota ominaisuutta? Saako omaiset niitä viestejä?

Joka kerta vastaus on ollut sama: ”Ei. Sitä ei olla otettu käyttöön. Mutta se ON SIELLÄ.”

Se, että on olemassa tekninen ratkaisu, ei tarkoita että ongelma olisi ratkaistu. Se, että hommasit kuntosalikortin mutta se pölyttyy käyttämättömänä lompakossa, ei vie sinua piiruakaan lähemmäksi kesäkuntoa.

Liian usein sote- ja hoiva-alan viestinnästä keskustellessa asia jämähtääkin tekniseen ratkaisuun. Mitä se ei koskaan ole.

On tärkeä ymmärtää, että:

• Tekninen ominaisuus ei ratkaise yksinään ongelmaa
• Se saadaanko ihmiset (omaiset ja hoitajat tässä tapauksessa) käyttämään sovellusta eli viestimään ja työskentelemään yhdessä, ratkaisee kaiken

Voimme laittaa miljoonan tai kymmenen tuotekehitykseen ja tehdä markkinoiden parhaimman ohjelmiston. Mutta sillä ei tee mitään jos sitä ei oteta käyttöön. Potilastietojärjestelmässä voi olla vaikka mitä ominaisuuksia, mutta jos niitä ei käytetä niin ongelma säilyy.

Viestinnässä ja laajemmin omaisyhteistyössä on kyse muutosjohtamisesta, prosessien muutoksesta. Tekninen sovellus on hyvin, hyvin pieni osa tätä. Meidän pitää ymmärtää omaisten ja hoitajien tarpeita. Ja kannustaa, ohjata ja motivoida uuteen toimintamalliin.

Ja kyse ei ole rakettitieteestä. Kerron vain yhtenä esimerkkinä miten pienellä voidaan lähteä liikkeelle:

Omaishaastattelujen ja -kyselyjen (+1000 haastateltua) yhtenä tuloksena olemme huomanneet, että omaisten huolta voidaan vähentää ja kasvattaa luottamusta hyvin pienillä toimilla. Jopa 2 viestiä per viikko on riittänyt useimmissa kunnissa nostamaan omaistyytyväisyyttä valtavasti ja tuomaan aikasäästöjä hoitajille.

2 viestiä. Niiden välittämiseen menee alle minuutti viikossa.

Se on aika pieni investointi, jotta pääset kesäkuntoon.

Koronan iskiessä viime keväänä ja sulkiessa palvelutaloja omaisten vierailuilta, alkoi meidän puhelin soida.

Moni kunta ja yksityinen palvelutalo soitti ja kyseli, löytyisikö jotain apuvälinettä viestintään omaisten kanssa.

Pakko on toki hyvä motivaattori mutta kun on löysät housussa, on toimintaa vaikea kehittää. Silloin etsitään lähinnä hätäapua.

”Olisiko nopeasti halpaa ja hyvää. PAKKO saada joku väline tähän”

Monet näkevätkin vanhuspalveluissa viestinnän ja ylipäätään hoivateknologian ratkaisut nimenomaan pakkopullaksi.

”No annetaan niille (omaisille) nyt vaan jotain niin ovat tyytyväisiä”.

Tällöin palveluja ja teknologiaratkaisuja osaoptimoidaan. Mietitään miten voisimme ottaa käyttöön palvelun mahdollisimman harvalla asiakkaalla. Vain niillä, joilla se on pakko.

Sitten on kuntia, jotka näkevät viestinnän ja hoivateknologian laajemminkin mahdollisuudeksi kehittää proaktiivisesti toimintaa, tuoda säästöjä, lisätä tyytyväisyyttä.

Esimerkkinä Rauman kunta, joka käyttää aktiivisesti Onervan omaisviestintäsovellusta. Lue juttu Onervasta Rauman vanhuspalveluissa tästä: https://ls24.fi/kaupallinen-yhteistyo/onerva-yhdistaa-hoitajat-omaiset-ja-asiakkaat

Rauma hakee aktiivisesti lisää käyttäjiä. He miettivät, miten palvelun saisi levitettyä mahdollisimman monelle käyttäjälle. Ja näin saavuttaa mahdollisimman suuret säästöt.

Tässä on valtava ero ajatusmaailmassa ja johtamisessa. Toisessa teknologia on välttämätön paha, joka otetaan käyttöön pakon edessä.

Toisessa teknologian vaikuttavuus todetaan (esim. ajansäästö, tyytyväisyys) ja jos vaikuttavuus on positiivinen, sitä skaalataan mahdollisimman laajalle, jotta nuo hyvät vaikutukset maksimoidaan.

Me autamme toki asiakkaita hädässä mutta parasta tulosta saadaan kun kunta/hoivayritys panostaa systemaattisesti toiminnan kehittämiseen ja näkee teknologian tässä mahdollistajana.

Lisätietoa miten hoitajien työaikaa säästetään ja omaisten tyytyväisyyttä lisätään saat varaamalla oman 15min esittelytilaisuuden lähettämällä sähköpostia: ville@onervahoiva.fi tai soittamalla 050 326 4989

Ikäihmisten ja kotihoidon asiakkaiden vajaaravitsemus on valtava ongelma ja aiheuttaa sekä kärsimystä ihmiselle itselleen että isoja kustannuksia kunnille.

Tässä kirjoituksessa kerromme Onervan ja kumppanimme Ravistamon yhteisprojektista, jossa parannamme kotihoidon asiakkaiden ravitsemusta hyödyntäen Onervan kauppasovellusta (katso video)

1. ONGELMA: Ikäihmisten vajaaravitsemus on valtava ongelma

Vanhusten vajaaravitsemus on yleinen ongelma kaikissa länsimaissa ja jopa joka kolmas yli 75-vuotias on vajaaravittu.

Tämä aiheuttaa lukuisia ongelmia, esim.

✔️Lihaskato ja siitä johtuva toimintakyvyn heikkeneminen

✔️Alttius infektioille & painehaavoille

✔️Kaatumisalttius

✔️Hidastunut sairauksista ja leikkauksista toipuminen

✔️ Lääkeaineiden teho muuttuu

✔️Mielialan lasku, sekavuus, käytösoireet

Lisäksi vajaaravitsemus aiheuttaa valtavia kustannuksia kunnille ja koko yhteiskunnalle:

💸 Sairaalajakson pituus kasvaa keskimäärin kolme päivää

💸 Vajaaravitsemus lisää sairaalahoidon kustannuksia keskimäärin 83 %

Vajaaravitsemus tuleekin kalliiksi ja on arvioitu, että se aiheuttaa jopa kaksi kertaa suuremmat kulut yhteiskunnalle kuin lihavuus.

Etenkin kotihoidon asiakkaille vajaaravitsemukseen on vaikea puuttua koska kotihoidolla tai omaisilla ei ole näkyvyyttä ikäihmisen ravitsemuksesta.

2. RATKAISU: Onervan kauppasovellus yhdistettynä ravitsemusterapiaan

Onerva on kehittänyt Keskon kanssa yhteistyössä kotihoitoon räätälöidyn kauppasovelluksen.

Sen avulla kotihoito, omaiset ja asiakas voivat tilata napin painalluksella ruokaa kotiinkuljetuksella.

Sovellus on käytössä mm. Oulussa ja Hangossa ja leviää nyt laajemmin Suomessa. Voit tutustua sovellukseen videolta alta.

Tutustu myös kotihoidon kauppa-asiointiin ja sen haasteisiin tästä blogista: https://onervahoiva.fi/kotihoidon-asiakkaan-kauppa-asiointi-ja-miten-se-hoidetaan-suomessa/

Onervan avulla saadaan myös (luvan kanssa) tietoa asiakkaiden ravinnosta. Monille asiakkaille Onervan kautta tilatut ruuat ovatkin viikon ainoa ravinto.

Näin ollen Onervan avulla tiedetään tarkalleen paljonko proteiinia, vitamiineja ja energiaa kotihoidon asiakas saa.

Tästä päästäänkin vihdoin ratkaisuumme ja kumppanimme Ravistamon kanssa käynnistämään pilottiin.

Pilotissa Onervan kauppasovellus yhdistetään Ravistamon ravitsemusterapiapalveluun ja tarjotaan kotihoidolle reaaliaikaiset asiakaskohtaiset analyysit heidän ravitsemuksesta.

3. HYÖDYT JA TULOKSET

Ravistamon laillistetut ravitsemusterapeutit analysoivat ostohistorian ja antavat asiakaskohtaisen analyysin päivittäisestä ravinnon saannista sekä suositukset (esim. proteiinia tulisi lisätä).

Tieto viedään takaisin Onervan kauppasovellukseen ja toimitetaan yhteenvetoraportti kotihoidolle.

✅ Ratkaisun avulla kotihoito saa paremman näkyvyyden ja ymmärryksen kotihoidon asiakkaiden ravitsemuksesta.

✅ He pystyvät puuttumaan ajoissa asiakkaisiin, joilla on riski aliravitsemuksesta.

✅ Lisäksi kauppatilauksia tekevät hoitajat saavat asiakaskohtaiset suositukset kauppa-asioinnin tueksi (toiselle lisää proteiinia, toiselle enemmän energiaa)

Kotihoito pystyy tekemään ravitsemuksellisesti parempia tilauksia ja näin vältetään aliravitsemuksesta johtuvia edellä lueteltuja ongelmia.

Ja tietenkin pilotin jälkeen, asiakkaiden näin halutessa, ratkaisu voidaan automatisoida siten, että analyysit tapahtuvat vaikka kerran kuukaudessa.

Pilotti viedään läpi helmikuussa ja raportoimme tuloksia verkkosivuillamme.

Kysy lisää kotihoidon kauppa-asioinnista tai ravitsemusneuvontapilotista Onervalta tai Ravistamolta.

Yhteystiedot:
ville@onervahoiva.fi
p. 050 326 4989

Terveydenhuollon tuotekehittäjien ja asiakkaiden eli kuntien sekä hoivayritysten tarjonta ja tarpeet eivät aina täsmää.

Juttelin viime viikolla pitkän puhelun meidän asiakkaan eli kunnan vanhustoimista vastaavan kanssa liittyen omaisviestintään. Heidän tarve oli perinteinen, haluttaisiin yksi tuote joka täyttäisi mahdollisimman monta käyttötapausta.

Yleisellä tasolla etenkin vanhushoivassa haluttaisiin että hoitajilla olisi:

• mahdollisimman vähän käyttöliittymiä ja eri sovelluksia
• mahdollisimman monta asiaa hoituisi yhden sovelluksen kautta
• mahdollisimman vähän salasanojen muistamista

Toisaalta kunta kaipaisi helpostusta hankintaan ja tuotteiden ylläpitoon IT-osastolleen:

• mahdollisimman yksinkertainen käyttöoikeuksien hallinta
• mahdollisimman yksinkertainen sovellusten päivittäminen
• mahdollisimman helppo hankinta, mielellään yhdeltä luukulta
• jos mahdollista, vältetään kilpailutus

Sama vaatimus on tullut esille markkinakartoituksissa kun olemme jutelleet niin Yhdysvaltoihin, Ruotsiin kun täällä Suomessa: asiakkaat haluavat ns. holistisia, kokonaisvaltaisia ratkaisuja.

Haaste on siinä että teknologiayritykset taas pyrkivät tekemään yhden asian mutta niin että se olisi maailman paras. Eli yritykset fokusoituvat ydinosaamiseensa ja yhteen tai kahteen tärkeimpään toiminnallisuuteen.

Teknologiayritykset haluavat tarjota parasta käyttäjilleen, keskittymällä tärkeimpiin ominaisuuksiin

Teknologiayritykset keskittyvät tarjoamaan wow-elämystä olemalla parhaita yhdessä tai kahdessa asiassa.

Tähän olemme tottuneet kuluttajinakin: käytämme täsmäsovelluksia täsmätarpeeseen. Spotifyllä kuunnellaan musiikkia, Woltilla tilataan ruokaa, Uberilla taksi, Zoomilla palaveri kavereiden kanssa jne.

Voisi olla luonnollista lisätä Zoomiin pikaviestintä ja chat-mahdollisuus mutta sitä varten on taas Whatsapp (valveutuneemmille Signal).

Näin voidaan mahdollistaa huippukäytettävyys ja maailman paras toiminnallisuus. Ja toki rajalliset rahalliset resurssit myös ohjaavat yrityksiä keskittymiseen.

Suomessakin kehitetään maailman huipputeknologiaa esimerkiksi ikääntyneiden hoivaan, josta esimerkkinä tämä hyvä kooste parin vuoden takaa.

Kuten koosteesta näkee, jos haluat taklata monta käyttötapausta, tarkoittaa tämä todella monen yrityksen tuotteen tai palvelun hankintaa.

Mutta tällöin se toiminnallisuus per tuote on väkisinkin hyvin kapeaa ja sopii vain tarkoin määriteltyyn käyttötapaukseen.

Ja tämä ei taas sovi edellä mainittuihin asiakkaiden tarpeisiin, kun haluttaisiin yhdessä paketissa kaikki. Mikä taas vaikeuttaa tuotteiden laajentumista.

Isot järjestelmät saavat tylyt tuomiot käyttäjiltä – silti niiden perään haikaillaan

On toisaalta mielenkiintoista että asiakkaat eli esimerkiksi kunnat toivovat tällaisia generalistisovelluksia, joiden tulisi sopia mahdollisimman moneen käyttötapaukseen mutta samaan aikaan mammuttijärjestelmät, esimerkiksi isot toiminnanohjaus- tai potilastietojärjestelmät ovat järjestään saaneet todella todella huonoja käytettävyysarvioita.

Esimerkiksi monet potilastietojärjestelmät ovat saaneet käyttäjiltä murskaavia kouluarvosanoja väliltä 5-7.

Ja tähän se johtaa. Jos teknologiayritys haluaa tehdä sovelluksen joka keittää kahvit, maksaa laskut, kirjaa sairaskertomukset ja soittaa vielä asiakkaan suosikkimusiikkia… niin väkisinkin se ei tee mitään niistä hyvin.

Mutta se maksaa törkeän paljon. Ja käyttöönotto vaatii massiivisen IT-projektin ja lopulta käyttäjät haukkuvat mammutin pystyyn.

Ja tämä on oman kokemuksen mukaan iso haaste terveydenhuollon tietojärjestelmissä. Kysyntä ja tarjonta eivät täsmää.

Kerron seuraavaksi pari esimerkkiä vanhushoivasta ja meidän omaisviestinnän kehitystyöstä.

Case omaisviestintä: ”Kaikki hankitut sovellukset pitää olla integroitu meidän potilastietojärjestelmään”

Juttelin pari vuotta sitten keskisuuren kunnan kanssa omaisviestintäsovelluksen hankinnasta.

Kunnan sote-sektorin IT-hankinnoista vastaavalta tuli tiukka linjaveto:

”Olemme päättäneet, että JOKAISEN hankitun tietojärjestelmän tai sovelluksen pitää olla integroituna meidän potilastietojärjestelmään”

Tällainen kategorinen vaatimus voisi äkkiseltään hankaloittavan arkipäivän työtä.

Monille startup-yrityksille integraatiovaatimus voi nostaa seinän pystyyn samantien koska integraation rakentamisen kustannus voi nousta kymmeniin tai satoihin tuhansiin ja välttämättä tätä ei pystytä vyöryttämään tuotteen hintaan.

Välttämättä potilastietojärjestelmän toimittaja ei edes suostu moista integraatiota rakentamaan, vaikka rahaa ja halua olisi.

Ja tämä voi taas estää kuntaa hankkimasta tärkeätä teknologiaa itselleen.

Toisaalta globaalit teknologiajätit taas eivät paljoa korvaansa lotkauta härmäläisen IT-hankkijan vaatimuksille. En usko, että esimerkiksi Microsoftilla ovat heti ensimmäisenä rakentamassa Office integraatiota Efficaan.

Voi käydäkin, että IT-osaston pitäessä vartiotorniansa (ja kokonaisarkkitehtuuriansa) ylpeästi pystyssä, loppukäyttäjät eli hoitajat ja asiakkaat jäävät paitsi kaikesta hyvästä mitä maailmalla kehitetään.

Case omaisviestintä #2: kunta pohtii hankintaa 4 vuotta

Toisen kunnan kanssa juteltiin omaisviestinnästä 2017. Tarve oli kuulemma suuri ja tulisi ehdottomasti ratkaista.

Etenemimme pian (1 vuoden päästä) pilotoimaan Onervan omaisviestintää kunnan kotihoidossa. Tulokset olivat loistavia ja niin hoitajat kuin omaiset toivoivat ratkaisusta pysyvää.

Kunnalla oli kuitenkin ongelma: ratkaisun hankinta ylittäisi hankintarajan ja vaatisi kilpailutusta. Se taas kuulosti työläältä.

Joku vinkkasi, että heidän potilastietojärjestelmässä on omaisviestinnän ominaisuus, mutta se oli niin kehno ettei sitä oltu otettu käyttöön.

Mutta koska se oli siellä, kuulosti se houkuttelevalta. Olisi yksi sovellus vähemmän, ei useampia salasanojen muistamisia, voitaisiin tehdä suorahankinta koska järjestelmätoimittaja on jo kilpailutettu.

Mutta toisaalta muistettiin, että…. ”monet potilastietojärjestelmät ovat saaneet käyttäjiltä murskaavia kouluarvosanoja väliltä 5-7.”

Lopputulema: omaisviestintä koetaan edelleen ehdottomasti tärkeäksi asiaksi ratkaista ja nyt 4 tai 5 vuoden jälkeen sen hankkimiseen on perustettu komitea, joka pohtii kokonaistaloudellisesti järkevintä hankintaa…

Vinkit kunnille hoivateknologian hankitaan – ja yrityksille tuotekehitykseen

Mikä siis ratkaisuksi? Miten tyydytetään kuntien tarpeet ja teknologiaa kehittävien yritysten tarjonta? Miten tarjotaan maailman parasta käyttökokemusta mutta minimoidaan sovellusten määrä?

Järjestelmien eli eri teknologioiden välinen integraatio on tullut ensimmäisenä mieleen kun olemme keskustelleet asiakkaiden kanssa.

Asiakkaat haluaisivat että järjestelmät keskustelisivat keskenään paremmin ja näin voitaisiin esimerkiksi minimoida erilliset hoitajien käyttöliittymät.

Esimerkiksi Onervalla ollaan neuvoteltu kotihoidon sensoridatan tuomisesta meidän viestintäsovellukseen. Näin hoitajilla ja omaisilla olisi yksi käyttöliittymä, jolla voisivat viestiä sekä tarkastella sensorien tuottamaa dataa.

Tähän useimmat tuntemani teknologiayritykset ovat valmiita. Toki me kaikki haluaisimme että oma tuote ja oma brändi olisi se mikä näkyisi asiakkaille ja muut olisivat täydentäviä toimintoja.

Näiden ekosysteemien ja arvoketjujen muodostaminen vaatii teknologiayritykseltä kykyä katsoa kauemmaksi mutta myös nöyryyttä ymmärtää, että itse on vaikea tehdä isoa läpimurtoa varsinkaan kansainvälisesti.

Mutta integraatioiden rakentaminen maksaa ja yritysten ei niitä kannata tehdä, ilman että ratkaisulle löytyy maksaja. Se, että pieni startup rakentaa integraation pieneen potilastietojärjestelmään tai toisen startupin kanssa, maksaa paljon mutta ei skaalaudu esimerkiksi ulkomaille.

Tässä asiakasorganisaatioiden eli esimerkiksi kuntien tulisi tulla myös vastaan ja nähdä integroidun ratkaisun arvo ja olla valmiita maksamaan siitä.

Integraatioita ja ekosysteemejä voitaisiin rakentaa esimerkiksi innovaatiohankintoina ja useampia ekosysteemihankkeita onkin käynnistetty Suomessa (esimerkiksi Tampereen Kotidigi) ja toki integraatiota tehdään eri toimijoiden välillä paraikaa, näin myös Onervalla.

Uusille yrityksille ketkä ovat tulossa terveydenhuollon markkinoille antaisinkin seuraavan vinkin: liiketoimintamalli tulisi arvioida alusta lähtien em. haasteet ja tarpeet huomioiden.

Vaikka yrityksellesi olisi maailman paras tuote tai ratkaisu johonkin täsmäongelmaan niin sitä on erittäin vaikea saada markkinoille.

Tästä syystä suoramyynti asiakkaille ja sen koko arvoketjun hallitseminen itse ei ole välttämättä järkevää. Alusta saakka voisi olla järkevää rakentaa liiketoimintamalli lisensoinnin tai API:ien pohjalle eli ratkaisu integroitaisiin jo syntyessään muihin olemassaoleviin teknologioihin. Jolloin maksava asiakas olisi toinen teknologiatoimija.

Tästä on monta muutakin hyötyä:

• voidaan hyödyntää olemassa olevien toimijoiden asiakaskuntaa
• regulaatiotarve siirretään sinne päämiehelle ja
• markkinoille pääsy on todennäköisesti huomattavasti nopeampaa.

Huonona puolena toki on että oma brändi ei ole välttämättä niin näkyvä, ja siitä kakusta ei saa koko siivua.

Kuntien teknologiahankinnoista vastaaville myös pari vinkkiä:

1. Elämme ns. appi-ekonomiassa. Pitää hyväksyä se, että työntekijöiden tulee käyttää useita eri sovelluksia työssään. Koulutus ja osaamisen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää
2. Joskus ongelman ratkaisu on tärkeämpää kuin hieno arkkitehtuuri: IT-hankinnoista vastaavat haluavat pitää ns. järjestelmäarkkitehtuurin yksinkertaisena. Tulisikin arvioida kriittisesti kumpi on tärkeämpää ja edullisempaa: ratkaista liiketoiminnan/käyttäjien/asiakkaiden ongelma nyt tai pitää kokonaiskuva siistinä ja toivoa, että joku keksii joskus järjestelmän, joka ratkaisee kaikki ongelmat.
3. Kutsu teknologiatoimijat vuoropuheluun. Kerro tarpeesi ja ostamisen esteet avoimesti, arvioi mitä olet valmis maksamaan ratkaisusta ja laske miten investointi maksaa itsensä takaisin.

Vuoropuhelu on näistä ehkä tärkeintä. Se, että asiakasyritykset ja kunnat ilmaisevat tarpeensa, myös ne piilossa olevat ostamisen esteet, meille yrityksille.

Viime syksynä yhden jenkkihoivayrityksen edustaja latasi ensi tapaamisella todella selkeät ja konkreettiset vaatimukset:

a.) mitä teknologian pitää tehdä ja mihin sen pitää integroitua sekä

b.) mitä he ovat valmiita maksamaan (per asiakas per kk)

jotta he olisivat valmiita ottamaan sen käyttöön.

Toivoisin tämän kaltaista suoruutta ja avoimuutta lisää Suomeenkin.